Miten seurata ja mitata LVI-urakoitsijan laatua ja kustannustehokkuutta yrityskiinteistöissä pitkällä aikavälillä?
Miten seurata ja mitata LVI-urakoitsijan laatua ja kustannustehokkuutta yrityskiinteistöissä pitkällä aikavälillä?
Yrityksen LVI-urakoitsijan laatua ja kustannustehokkuutta kannattaa mitata selkeillä mittareilla, ei pelkällä “tuntumalla”. Yksinkertainen malli on seurata
vasteaikoja, reklamaatioita, ennakoivien käyntien määrää, energiankulutusta ja LVI-kuluihin käytettyä kokonaisbudjettia per vuosi.
Kun tämä data kerätään samaan raporttiin 1-3 vuoden ajalta, on helppo nähdä, pitääkö kumppani lupauksensa vai ei. Ja mitä kannattaa kehittää yhdessä.
Pääpointit:
- Laatu ja kustannustehokkuus mitataan
kourallisella selkeitä mittareita, ei kymmenillä taulukoilla
- Säännöllinen LVI-huolto säästää arviolta 10-20 % energiakuluista pitkällä aikavälillä [Watter]
- Kaupallisten kiinteistöjen vesijärjestelmät vaativat 2-4× enemmän huoltoa kuin asuinrakennukset
- Suomessa 38 % rakennuksista on valmistunut ennen 1970, joten putkistojen suunnitelmallinen huolto on monessa kohteessa jo ajankohtaista [Stat]
- Hyvä LVI-kumppani raportoi avoimesti: mitä tehtiin, mitä se maksoi ja miten se vaikutti kiinteistön käyttöön
Miksi LVI-urakoitsijan laatua ja kustannustehokkuutta kannattaa mitata?
LVI-urakoitsija vaikuttaa suoraan kiinteistön arkeen, käyttömukavuuteen ja kuluihin. Kun järjestelmät toimivat, kukaan ei kiinnitä niihin huomiota.
Säännöllinen LVI-huolto säästää arviolta 10-20 % energiakuluista pitkällä aikavälillä, kun laitteet toimivat oikein ja säädöt ovat kohdallaan. [Watter]
Pääpointti: Mittaaminen ei ole byrokratiaa, vaan tapa varmistaa, että saat rahoillesi vastinetta. Niin teknisesti kuin taloudellisesti.
Mitkä ovat tärkeimmät mittarit yrityksen LVI-kumppanin arviointiin?
Et tarvitse kymmeniä eri mittareita. Riittää, että seuraat muutamaa asiaa systemaattisesti.
Hyviä mittareita:
- Vasteaika: kuinka nopeasti kumppani reagoi eri kiireluokkiin
- Reklamaatioiden määrä: kuinka usein töihin pitää palata
- Ennakoivien käyntien osuus: kuinka suuri osa töistä on suunniteltua, ei hätäkorjauksia
- Energiankulutus: miten lämmitys- ja LVI-energia kehittyy vuositasolla
- LVI-kulut / m² tai / vuosi: kokonaiskulut suhteessa pinta-alaan tai käyttöön
- Dokumentoinnin laatu: löytyykö raportit ja kohdekohtaiset muistiot helposti
Pääpointti: Kun nämä mittarit ovat kasassa, sinun on paljon helpompi perustella, miksi kumppani kannattaa pitää – tai miksi on syytä keskustella muutoksista.
Miten rakentaa yksinkertainen seurantataulukko 1-3 vuodeksi?
Hyvä seurantamalli mahtuu yhdelle A4:lle. Tarkoitus ei ole hukuttaa itseäsi dataan, vaan saada nopea yleiskuva, miten yhteistyö kehittyy.
Esimerkki seurantataulukosta:
| Mittari | Kuvaus | Tavoitetaso |
|---|---|---|
| Vasteaika (h) | Keskimääräinen reagointiaika häiriöihin yrityskiinteistöissä. | Sovittu SLA, esim. 4 h |
| Ennakoivat käynnit (%) | Osuus töistä, jotka ovat suunniteltuja eikä “tulipaloja”. | Nousujohteinen trendi |
| Reklamaatiot / vuosi | Kuinka monta työtä korjataan jälkikäteen tai aiheuttaa reklamaation. | Mahdollisimman laskeva trendi |
| LVI-kulut / m² | Kokonaiskustannukset suhteessa pinta-alaan (huolto + energia + korjaukset). | Vakaa tai laskeva |
| Energia (kWh/vuosi) | Lämmitys- ja LVI-järjestelmien energiankulutus. | 10–20 % säästöpotentiaali pitkällä aikavälillä ( Watter ) |
Voit pyytää LVI-kumppaniasi osallistumaan tähän: hyvälle toimijalle tämä on arkipäivää, ei uhka.
Pääpointti: Kun sama taulukko täytetään joka vuosi, suunta parempaan vai huonompaan näkyy yhdellä silmäyksellä.
Mitä tutkimusdata kertoo yrityskiinteistöjen LVI-kuormituksesta?
Yrityskiinteistöt eivät kuormita LVI-järjestelmiä samalla tavalla kuin asunnot. IFMA:n mukaan kaupallisten kiinteistöjen sisäiset vesijärjestelmät vaativat 2-4 kertaa enemmän huoltoa kuin asuinrakennuksissa, koska käyttöaste on korkeampi. [Ifma]
Suomessa 38 % rakennuksista on valmistunut ennen vuotta 1970, jolloin putkistot ovat usein modernisoinnin tarpeessa seuraavan 10-20 vuoden aikana. [Stat]
Lisäksi Suomessa on noin 107 000 km vesijohtoverkostoa, josta merkittävä osa on yli 30 vuotta vanhaa. [mmm]
Mitä tämä käytännössä tarkoittaa isännöitsijälle tai kiinteistövastaavalle?
- Huollon tarve on suurempi kuin moni olettaa
- Järjestelmien ikääntyminen on normaalia, ei poikkeus
- Hyvä kumppani osaa ehdottaa vaiheittaista ylläpitoa, ei vain “kerralla kaikki uusiksi” -ratkaisuja
Pääpointti: Kun ymmärrät taustalla olevan kuormituksen ja iän, osaat myös asettaa LVI-kumppanille realistiset mutta selkeät laatutavoitteet.
Kuinka usein urakoitsijan suoriutumista tulisi arvioida?
Fiksu rytmi on vuosittainen kevyt arviointi ja 3 vuoden välein syvempi katselmus. Vuosittain voit käydä läpi vasteajat, reklamaatiot ja kulut. Kolmen vuoden kohdalla on luontevaa tarkastella, miten kiinteistön tila ja yhteistyö ovat kehittyneet.
Käytännön malli:
- 1× vuodessa: lyhyt “vuosipalaveri”. Data, palaute, seuraavan vuoden painopisteet
- 3× vuodessa (tarpeen mukaan): operatiiviset checkit, erityisesti raskaasti käytetyissä kohteissa
- 3 vuoden välein: laajempi katselmus.Onko rakenne ja kumppanuus edelleen oikea vai kaipaako se päivitystä
Pääpointti: Kun arviointi rytmitetään etukäteen, laatu ei jää yksittäisten “hyvien tai huonojen fiilisten” varaan.
Miten In Tubo hoitaa raportoinnin ja seurannan pk-seudun yrityksissä?
In Tubossa pyrimme siihen, että
asiakkaalla on aina selkeä kuva siitä, mitä on tehty ja miksi. Käytännössä tämä tarkoittaa dokumentoituja huoltokäyntejä, kuvia kriittisistä kohdista ja selkeitä suosituksia jatkosta.
Moni pk-seudun asiakas kertoo, että yhteistyö helpottui heti, kun LVI-asiat koottiin yhteen vuosikoosteeseen eikä tieto ollut hajallaan yksittäisissä sähköposteissa.
Tyypillisesti tarjoamme:
- Jatkuvan LVI-huolto-ohjelman yrityskiinteistöille
- Yhden nimetyn yhteyshenkilön, joka tuntee kohteen
- Selkeän raportoinnin ja vuosittaisen yhteenvedon
- Mahdollisuuden seurata myös energiankulutusta ja kehitysehdotuksia
Pääpointti: Tavoite on, että LVI-laadun seuranta ei vie sinulta ylimääräistä aikaa. Päinvastoin sen pitää säästää sitä.
Miten In Tubo asemoituu yritysten LVI-kumppaniksi pk-seudulla?
In Tubolla keskittymme ennen kaikkea
yrityskiinteistöjen LVI-huoltoon ja -urakointiin pk-seudulla.
Käytännössä tämä tarkoittaa, että emme ajattele työtä vain “keikkana”, vaan osana kiinteistön pitkäaikaista toimintavarmuutta ja kustannusrakennetta.
Miten tämä näkyy arjessa:
- Katsomme aina myös energiapuolta. Missä kulutus on suurinta ja mitä voidaan järkevästi paranta
- Dokumentoimme tehdyt työt ja ehdotamme seuraavia vaiheita selkeästi
- Pidämme kiinni sovituista vasteajoista, jotta sinun ei tarvitse metsästää tekijää viime hetkellä
Pääpointti: Tavoite ei ole olla “kaikille kaikessa paras”, vaan luotettava, helposti tavoitettava kumppani yrityskohteisiin pk-seudulla.
Mittaus
Tarvitseeko jokainen yrityskiinteistö viralliset KPI-mittarit LVI-urakoitsijalle?
Ei ole pakko, mutta muutama selkeä mittari helpottaa keskustelua ja päätöksiä. Etenkin, jos kiinteistöjä on useampi.
Mistä mittareista kannattaa aloittaa, jos meillä ei ole mitään nyt?
Aloita vasteajoista, reklamaatioiden määrästä ja LVI-kuluista per vuosi. Näillä pääsee jo pitkälle.
Onko mittaaminen “epäreilu” urakoitsijaa kohtaan?
Ei, päinvastoin. Hyvä kumppani hyötyy samasta datasta ja voi osoittaa, että tekee työnsä hyvin.
Voiko pienenkin yrityskiinteistön laadun seurantaa tehdä kevyesti?
Voi. Kevyt Excel tai vuosittainen muistio riittää monelle. Tärkeintä on, että seuranta on johdonmukaista.
Voiko In Tubo auttaa mittariston laatimisessa?
Kyllä. Voimme käydä kohteen läpi ja ehdottaa juuri teille sopivaa, riittävän yksinkertaista seurantamallia.
Yhteenveto
LVI-urakoitsijan laatua ja kustannustehokkuutta on helppo seurata, kun mittarit ja rytmi ovat selkeät. Se ei vaadi monimutkaista järjestelmää. Vain halun katsoa dataa yhdessä ja kehittää yhteistyötä pitkäjänteisesti.
Muita blogi kirjotuksiamme:
