Miten LVI-kustannuksia voi ennakoida pitkällä aikavälillä? [2026]
Miten LVI-kustannuksia voi ennakoida pitkällä aikavälillä? [2026]
Asiantuntija: Markus Kirvesmäki, toimitusjohtaja ja LVI-asiantuntija (yli 9 vuotta LVI-urakointia)
Päivitetty: 29.12.2025
Kun haluat ennakoida LVI-kustannuksia, paras lähtökohta on tehdä kunnossapidon vuosikello, valita selkeä budjetointimalli, joka erottaa kertaluonteiset investoinnit ja jatkuvat huoltokulut.
Kumppanin kanssa on myös tärkeää sopia
mittarit: mitä seurataan, kuinka usein, ja mitä tehdään, kun poikkeama näkyy. Pitkän aikavälin ennakointi ei ole “yksi tarkastus”, vaan toistuva prosessi, jossa pienet havainnot muutetaan ajoitetuiksi huolloiksi ja hankinnoiksi.
Lyhyt vastaus
LVI-kustannuksia ennakoidaan parhaiten, kun yhdistät laite- ja putkistokannan kartoituksen, ennakoivan huollon ja
selkeän raportoinnin samaan rutiiniin. Kun tiedät, mitä omistat (ja missä kunnossa), voit budjetoida kulut 12-36 kuukaudeksi eteenpäin ja ajoittaa isommat korjaukset hallitusti.
Sisällysluettelo
- Mistä aloitan, jos minulla ei ole kunnollista LVI-dataa?
- Mitkä kuluerät kannattaa erottaa budjetissa?
- Millainen vuosikello toimii yrityskiinteistössä?
- Miten teen kustannusennusteen ilman kristallipalloa?
- Miten sopimus ja raportointi pidetään “ennakoivana”, ei reaktiivisena?
Yhteenveto
- Tee inventaario + kuntoarvio: ilman lähtödataa ennuste on arvaus.
- Rakenna vuosikello: tarkastukset, suodattimet, venttiilit, paineet, säätö.
- Sovi mittarit ja raportointi: työmäärä, poikkeamat, vasteajat, kustannusajurit.
- Hyödynnä ennakoivaa huoltoa: se on usein halvempaa kuin kiirekorjausten ketju. (Watter)
Mistä aloitan, jos minulla ei ole kunnollista LVI-dataa?
Jos kysyt “Miten ennakoin LVI-kustannuksia ilman dataa?”, vastaus on: kerää minimi-data kahdessa viikossa ja tee siitä ensimmäinen budjettipohja.
Nopea aloituslista (1-2 viikkoa):
- Laitekanta: IV-koneet, pumput, lämmönjakokeskus, säätöjärjestelmät, tärkeimmät venttiilit
- Ikä + huoltohistoria: viimeisin huolto, toistuvat viat
- Kulutus: lämpö, sähkö, vesi
- “Top 10 riskikohtaa”: vuotavat liitokset, vanhat sulut, puuttuvat merkinnät, epämääräiset säätöarvot
Pääpointti: Kun sinulla on peruslista + viime vuoden kulut, pystyt jo tekemään ensimmäisen 12 kk ennusteen.
Mitkä kuluerät kannattaa erottaa budjetissa?
| Kulukori | Mitä siihen kuuluu | Miten ennakoit |
|---|---|---|
| OPEX: huolto | Määräaikaishuollot, suodattimet, säädöt | Vuosikello + sopimushinnat |
| OPEX: energia | Lämmitys / sähkö / vesi | Kulutusdata + säätöoptimointi |
| OPEX: korjaukset | Pienet rikkoutumiset, varaosat | “Vikabudjetti” trendistä |
| CAPEX: investoinnit | Laiteuusinnat, putkistosaneerausosat | 3–10 vuoden suunnitelma |
Pääpointti: Kun budjetti on jaettu koreihin, näet heti, mikä on normaalia ja mikä on oikea poikkeama.
LVI-urakan kustannukset nousevat harvoin työn määrän takia, vaan siksi että lähtötiedot, rajaukset tai päätöksenteko ovat epäselviä. Selkeä hinnoittelurakenne ja dokumentointi vähentävät yllätyksiä merkittävästi. In Tubon toimintamalli perustuu siihen, että asiakas ymmärtää mistä maksaa, ja miksi.
Luottamusta käytännössä:
Google 4,9 ★ (28 arvostelua)

Millainen vuosikello toimii yrityskiinteistössä?
Jos kysyt “Mitä tehdään kuukausittain, mitä vuosittain?”, järkevä vuosikello pitää kustannukset ennakoitavina ja helpottaa kilpailutusta.
Vuosikello (esimerkki, mukauta kohteeseen):
- Kuukausittain: poikkeamien läpikäynti (lämpötilat, paineet, hälytykset), pikasilmämääräinen tarkistus
- Kvartaaleittain: suodattimet ja ilmamäärien tarkistus, säätöjen varmistus sesonkia vasten
- Puolivuosittain: venttiilien ja sulkujen toiminta, pumppujen peruskunto
- Vuosittain: kokonaisraportti + 12 kk suunnitelma (toimenpiteet, budjetti, riskit)
Pääpointti: Vuosikello muuttaa “yllätykset” suunnitelluiksi päätöksiksi.
Miten LVI-kustannusennuste tehdään ilman kristallipalloa?
Kun kysyt “Miten ennuste tehdään käytännössä?”, helpoin tapa on 3-kerrosmalli: perusrunko + vikavara + investointipuskuri.
Vaihelista:
- Perusrunko: sopimushuollot + toistuvat tarvikkeet (suodattimet, pienosat)
- Vikavara: viimeisen 12 kk vikojen keskiarvo + pieni nousuvaraus (esim. 10-20 %)
- Investointipuskuri: seuraavan 24-36 kk todennäköiset uusinnat (ikä, kunto, kriittisyys)
- Kynnysarvot: jos korjauskulut ylittää X €/vuosi/laite → harkitse uusintaa
- Kvartaalipäivitys: päivitä ennuste 4 kertaa vuodessa, ei vain kerran vuodessa
Pääpointti: Ennuste ei ole täydellinen mutta se on hyödyllinen, erityisesti kun sitä päivitetään rytmissä.
Aiheeseen liittyvät artikkelit ja resurssit
Jos haluat ymmärtää LVI-kustannusten muodostumista ja ennakointia syvemmin, seuraavat artikkelit täydentävät tätä kokonaisuutta ja auttavat hahmottamaan hinnoittelun, riskien ja budjetoinnin välisiä yhteyksiä:
- LVI-urakan hinnoittelun perusteet yrityskiinteistöissä – miten työ, materiaalit, riskit ja vastuut vaikuttavat kokonaiskustannuksiin
(Miten LVI-urakoitsijan hinnoittelu muodostuu yrityskiinteistöissä?)
- Miksi halvin LVI-tarjous ei usein ole edullisin pitkällä aikavälillä - kustannusennakoinnin sudenkuopat ja piilokulut
(Miksi halvin LVI-tarjous tulee yritykselle usein kalleimmaksi)
Markus Kirvesmäki, toimitusjohtaja In Tubolla, yli 9 vuoden kokemus LVI-urakoinnista
Kun budjetti mietityttää, nämä ovat yleisimmät kysymykset
Seuraavat kysymykset ja vastaukset käsittelevät tyypillisimpiä tilanteita, joissa LVI-kustannukset “karkaavat”, vaikka mitään isoa ei muka tapahtunut. Ne auttavat isännöitsijöitä ja kiinteistönomistajia tekemään ennakoinnista konkreettista: mitä seurataan, milloin reagoidaan ja miten kustannuksia ohjataan.
Miten LVI-kustannuksia voi ennakoida, jos kiinteistöstä puuttuu huoltohistoria?
Jos huoltohistoria puuttuu, LVI-kustannuksia ennakoidaan tekemällä nopea inventaario ja 12 kk “perusrunko”: huollot, tarvikkeet ja vikavara. Kun lisäät kvartaalipäivityksen, ennuste tarkentuu jo ensimmäisen puolen vuoden aikana.
Miten tiedän, onko huoltosopimus oikeasti ennakoiva eikä vain reaktiivinen?
Huoltosopimus on ennakoiva silloin, kun se sisältää vuosikellon, selkeät mittarit ja raportoinnin, joka ehdottaa seuraavat toimet ja budjetin. Jos raportti on pelkkä “käytiin paikan päällä” -merkintä, ennakointi jää käytännössä tekemättä.
Kannattaako minun budjetoida enemmän korjauksiin vai investointeihin?
Kannattaa budjetoida enemmän investointeihin silloin, kun sama laite aiheuttaa toistuvia korjauksia ja kustannus nousee. Jos taas viat ovat satunnaisia ja perusasiat (säädöt, huollot) ovat kunnossa, korjausbudjetti + ennakoiva huolto riittää usein.
Miten pitkälle aikavälille LVI-budjetti kannattaa tehdä?
LVI-budjetti kannattaa tehdä kahdessa tasossa: 12 kk tarkkana ja 24-36 kk suuntaa antavana. Kun päivität 12 kk budjetin neljä kertaa vuodessa, pitkän aikavälin päätökset helpottuvat.
Mitä mittareita minun kannattaa seurata, jos haluan hallita kustannuksia?
Kustannuksia hallitaan parhaiten seuraamalla työmäärää (tunnit), poikkeamia (hälytykset, paineet, lämpötilat) ja toistuvia vikoja laitekohtaisesti. Kun sama poikkeama näkyy toistuvasti, se on usein suora vihje seuraavasta kustannusajurista.
Yhteenveto
Kun LVI-kustannukset tuntuvat “arvaamattomilta”, kyse on yleensä siitä, että data, vuosikello ja raportointi eivät vielä muodosta yhtenäistä rutiinia. Jos haluat, voit viedä tämän käytäntöön nopeasti: tee inventaario, rakenna 12 kk budjetti ja sovi kvartaalipäivitys. Pyydä kumppanilta raportti, joka kertoo myös seuraavan askeleen.
Jos kaipaat apua mallin rakentamiseen Pk-seudun kohteeseen, In Tubo voidaan ottaa mukaan neutraalisti hoitamaan budjetin ja vuosikellon rungon kuntoon.
Muita blogi kirjotuksiamme:










